Yksi rakennusalalla pitkään puhuttanut teema on tuottavuus, tai itseasiassa sen puute. Siinä missä muilla toimialoilla teknologian ja toimintamallien kehittyminen on jatkuvasti nostanut tuottavuutta uusille tasoille, ei rakennusalan tuottavuudessa ole koettu merkittävää kehitystä vuosikymmeniin. Syitä rakennusalan tuottavuuden varsin maltilliselle nousulle on pohdittu monelta kantilta, ja mikäli se kehittyisi vain yksi ruutu rastittamalla, olisi se varmasti jo tehty. Vaikka tuottavuuden kehittyminen ei onnistukaan taikaiskusta, on yksi kuitenkin selvää: tarvetta muutokselle todellakin on. Teollisen puurakentamisen tuottavuusloikka -hanke syntyi juuri tästä tarpeesta. Yhteistyö ei ole keneltäkään pois, vaan rikastaa kaikkien tekemistä Puutuoteteollisuus ry koordinoi teollisuuden ja Ympäristöministeriön rahoittamana Teollisen puurakentamisen tuottavuusloikka -hanketta, jossa tutkittiin teollisen puurakentamisen tuottavuuspotentiaalia vuosina 2020–2022. Projektin tavoitteena on teollisen puurakentamisen kokonaisvaltainen tehostaminen ja kilpailukyvyn merkittävä parantaminen. Tavoitteeksi asetettua 20 prosentin parannusta puurakentamisen tuottavuuteen haettiin suunnittelun sekä teollisen valmistuksen ja työmaatoimintojen tehostamisella. Rakennushankkeen arvoketju muuttuu suuren osan työstä siirtyessä työmaalta tehtaille, mikä onkin hyvin keskeistä. Työmaatyön osuus jopa puolittuu perinteisemmästä työmaalla tapahtuvasta rakentamisesta ja toisaalta taas tehtaalla tapahtuvan rakentamisen osuus taas vastaavasti kasvaa huomattavasti. Näin työmaalla hankkeen eri osapuolten saumakohdissa aiheutuvaa ”hukka-ajoa” saadaan pienennettyä ja teollisen rakentamisen hyötyjä, kuten jalostettavuutta, toistettavuutta ja hallittavuutta saadaan lisättyä. Kahden vuoden hankkeessa päästiin tavoitteeseen, ja mielenkiintoisen hankkeen päätelmät ovat nähtävissä Puulehden elokuussa 2022 ilmestyneessä erikoisnumerossa. Rakentamisen tuottavuutta onnistuttiin hankkeessa parantamaan 20 prosentilla ja siitä saatiin puurakentamisen jatkokehittämisen tueksi tärkeää tietoa, jota tietenkin voi soveltaa kaikkeen rakentamiseen. ”Loikka” ei kuitenkaan syntynyt hankkeessa itsestään, vaan tuottavuuskehitys vaati koko rakentamisen prosessin ottamisen syyniin sen sijaan, että vain sen osia olisi pyritty optimoimaan. Tuottavuusloikka saavutettiin siten, että kaikki sidosryhmät, rakennuttajat, suunnittelijat, teolliset esivalmistajat ja työmaatoimijat sitoutuivat tekemään yhteistyötä, jonka avulla kehitettiin ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka toimivat niin suunnittelussa, esivalmistuksessa kuin työmaallakin. Valmisläpivienneillä voidaan nostaa jalostusastetta Myös me olemme tiedostaneet elementti-, moduuli- ja muun valmisosarakentamisen tavoitteet liittyen rakentamisen prosessin tehokkuuteen ja sitä myötä tuottavuuden kasvattamiseen. Laaja valikoimamme käytännöllisiä, testattuja ja dokumentoituja palokatkotuotteita onkin omiaan palvelemaan myös teollista rakentamista. Kun rakenteet saadaan vakioitua ja Sewatek-ratkaisut mukaan helposti juuri oikeassa työvaiheessa, voidaan käytäntöjä, työtapoja ja tuotevalikoimia monistaa ja saada palokatkorakentamisen osuus vieläkin materiaali- ja kustannustehokkaammaksi. Läpivientiratkaisumme nostavatkin tehtaassa rakennettavien valmisosien jalostusastetta ja työ saadaan virtaamaan, jolla tietenkin on suora vaikutus tehtaiden tehokkuuteen. Meidän vahva tahtotilamme on antaa tuotevalikoimamme sekä oma vakaa asiantuntemuksemme kaikenlaisen rakentamisen tuottavuuden tueksi. Kun pääsemme pureutumaan tuotantoon ja voimme tuoda tietotaitomme mukaan jo suunnitteluvaiheessa, saadaan osaamisestamme paras hyöty ulosmitattua. Tehdastoimitusten määrä kasvussa Esivalmiit läpiviennit tukevat nimenomaan lähestymistapaa, että palokatkoja voidaan asentaa paikoilleen jopa ennen talotekniikkaa tai yhdessä talotekniikan kanssa. Betonirakentamisessa meillä on tässä noin 30-vuotinen tausta, puu- ja esimerkiksi kylpyhuonemoduulipuolella hieman lyhyempi. Erilaisten tehdastoimitusten määrä tulee varmuudella tulevaisuudessa kasvamaan työmaatoimitusten mahdollisesti hieman vähentyessä. Rakentamisen tehostamisesta puhutaan muuallakin kuin Suomessa, ja esimerkiksi Ruotsissa käytävä keskustelu on varsin lähellä kotimaista. Perinteisesti Suomi on ollut esimerkiksi elementtirakentamisessa Ruotsia tuntuvasti edellä, mutta varsinkin puurakentamisessa myös länsinaapurissa erilaiset suurelementit ja tilamoduulit yleistyvät kaiken aikaa. Yhteistyö ja avoin keskustelu vievät kaikkia eteenpäin Rakennusalan kehittyminen ja tuottavuuden parantaminen koituu kaikkien sen osapuolten hyödyksi. Erilaiset hankkeet ja kokeilut, sekä varsinkin niistä kumpuava keskustelu ja tieto hyödyttävät rakennusalaa kokonaisuutena ja mahdollistavat sen kehittymisen. Tiedon avoin jakaminen, onnistumisista sekä epäonnistumisista viestiminen sekä yhteisten päämäärien tiedostaminen ovat yhteistyön siemenet, jotka varmasti tulevaisuudessa kantavat hedelmää. Olemmekin intohimolla mukana keskustelussa ja pyrimme jatkuvasti kehittämään ratkaisujamme sekä palvelua, joilla alaa voidaan viedä eteenpäin, rakennustavasta tai -materiaaleista riippumatta.
