Puukerrostalon paloturvallisuus edellyttää uutta ajattelua myös palokatkoratkaisuihin

18.11.2021

Puurakentaminen on yleistynyt viime vuosina sen teollisessa muodossaan, eikä trendi osoita minkäänlaisia kääntymisen merkkejä. Monet ratkaisut, jotka on jo kertaalleen betonirakentamisessa hyväksi todettu, tulevat uudelleen suunnittelupöydälle, jotta ne saataisiin sovellettua myös puurakentamiseen. Se tuo esimerkiksi palokatkoratkaisut uudelleen tarkasteltavaksi. Millaisia vaatimuksia paloturvallinen puukerrostalo edellyttää suunnittelijalta ja rakentajalta?

Vanhoista hirsitaloista moderneihin puukerrostaloihin

Puu on ollut Suomessa rakentamisen raaka-aine vuosisatojen ajan. Välillä rakennusperinne kuitenkin katkesi, tai ainakin puurakentaminen keskittyi pientaloihin. Nykymuotoinen puukerrostalorakentaminen alkoi yksittäisillä kokeiluilla 1990-luvulla. Erilaisten kehitysohjelmien ja kaavoituksen tuella on 2010-luvulla kuljettu taas määrätietoisesti kohti puurakentamista. Puukerrostalorakentaminen metsävaltaisissa Pohjoismaissa ei ole yltänyt Keski-Euroopan tasolle, eikä Suomi ole pysynyt aivan Ruotsin kasvuvauhdissa mitä tulee puurakentamisen prosentuaalisiin osuuksiin. Merkittävässä asemassa puurakentamisen kannattavuuden ja sen mukanaan tuomien mahdollisuuksien näkökulmasta ovat erilaiset palomääräykset, joihin on vuosien saatossa tehty tiettyjä lievennyksiä, mutta jotka yhä herättävät keskustelua.

Rakennemateriaalien vastakkainasettelu ei edistä kumpaakaan koulukuntaa

Lähietäisyydeltä keskustelua seuratessa tuntuu, että eri rakennemateriaalien puolestapuhujat muodostavat melkoisen voimakkaat leirit ja koulukunnat, joiden välillä suurimman hankauksen aiheuttaa viestintä, tai oikeammin sen puute. Puurakentajat kokevat edelleen, että puurakentamiseen liittyy kohtuuttoman kovia paloturvallisuusvaatimuksia. Toisaalta betonirakentajat saattavat kokea esimerkiksi kaavoittajien suosivan puurakentajia. Tehdään talo sitten puusta, betonista tai jonkinlaisena puun, betonin ja teräksen hybridirakenteena, täytyy paloturvallisuusasiat ottaa huomioon. Näin puu- ja betoniteollisuutta palvelevan asiantuntijan silmin kaikissa rakennusmateriaaleissa on erilaisia ominaisuuksia, joita voi pitää etuna tai haittana. Yhtä kaikki, ne on kuitenkin aina huomioitava yhtä suurella painolla paloturvallisuuden näkökulmasta.

Oikeiden asioiden tutkimus vie oikeiden asioiden äärelle

Se, että tämä artikkeli käsittelee puurakentamista, ei ole kannanotto puurakentamisen puolesta tai betonirakentamista vastaan. On pelkästään positiivista, että on alettu tutkia yhä enemmän asukkaiden asumiskokemuksia erityyppisissä rakennuksissa, ja toisaalta vertailtu rakentamiskustannusten ohella elinkaarikustannuksia sekä ympäristövaikutuksia. Ympäristönäkökulmat pakottavat sekä puu- että betonirakentamisen tekemään kaikkensa mm. hiilijalanjäljen minimoimiseksi.

Puurakentamisessa ratkaistaan uudestaan jo kerran ratkaisut asiat

Teollinen puukerrostalorakentaminen uudempana ilmiönä ymmärrettävästi kiinnostaa ja siksi puurakentaminen pysyy otsikoissa. Asioita, jotka on betonirakentamisessa vuosikymmenten varrella jo ratkaistu, tulevat puurakentamisessa osin uutena ratkaistavaksi. Huolet rakentamisen aikaisesta kosteudenhallinnasta, rakenteiden äänieristävyydestä tai puutalojen paloturvallisuudesta ovat varmasti monille tuttuja. Paloturvallisuuden osalta haasteita on ratkottu määräysten kautta, kuten rajoittamalla rakennusten korkeutta tai näkyviin jäävän puupinnan määrää sekä määräämällä kohteisiin automaattiset palonsammutusjärjestemät.

Myös puukerrostalot ovat paloturvallisia

Palokatkoista puhuttaessa on hyvä mieltää, että niillä voidaan tarkoittaa taloteknisten läpivientien lisäksi esimerkiksi julkisivun onteloiden palokatkoa, räystästuuletuksen palokatkoa tai yläpohjan osastointia. Puurakentamisessa näihinkin kiinnitetään erityistä huomiota, vaikka varsinkin katon ja yläpohjan osalta palotekniset haasteet ovat pitkälti samanlaiset riippumatta rakennuksen runkomateriaalista.
Läpivientien näkökulmasta myös puukerrostalot ovat paloturvallisia, eivätkä puurakenteet sinänsä ole betonirakenteita haastavampia. Olemmekin saaneet monilla ratkaisuilla puurakenteissa aivan samoja paloluokkia kuin betonirakenteissa. Tietenkin puurakenteiden moninaisuus on otettava huomioon myös palokatkoja tehtäessä. Esimerkiksi rankarunkoinen kipsilevyrakenne poikkeaa melkoisesti vaikkapa massiivipuisesta rakenteesta, joka palokatkomielessä vertautuu ominaisuuksiltaan helposti jopa betoniin.

Kilpailu kehittää myös puukerrostalojen paloturvallisuutta

Puurakentaminen yleistyy ja on kaikkien etu, että puurakentaminen ja myös sen ratkaisut kehittyvät kustannustehokkaiksi ja turvallisiksi. Meidän vinkkelistämme kehitystyön lähtökohtana on paloturvallinen puutalo. Palokatkotuotteiden osalta varsinkin massiivipuurakenteisiin on ollut valitettavan vähän testattuja ratkaisuja, mutta kasvava markkina on houkutellut uusia toimittajia mukaan. Sewatek on työskennellyt massiivipuurakenteiden parissa pian kahdeksan vuoden ajan, mutta toivottaa myös kilpailijat lämpimästi tervetulleiksi viemään alaa eteenpäin. Puurakentaminen kaipaisi myös vakioituja rakenteita tai testistandardeja, joiden avulla esimerkiksi erilaisten ripalaattavälipohjien läpivientiratkaisujen testaaminen tulisi palokatkovalmistajille mahdolliseksi tai jopa houkuttelevaksi. Vastaava tarve kohdistuu esimerkiksi julkisivun palokatkoihin, joiden testauskäytännöissä on esimerkiksi maakohtaisia eroja.

Jotta puurakentaminen voi markkinaehtoisesti kilpailla betonirakentamista vastaan tai jotta puisia rakenneosia voi hybridirakenteissa hyödyntää optimaalisella tavalla, on puurakentamisen toimijoilla ja säätelijöillä vielä opittavaa. Esimerkiksi betonielementtirakentamisella on Suomessa jo lähes kuusikymmenvuotiset perinteet ja vuosien saatossa karttunutta osaamista. Huomattavasti myöhemmin startannut teollinen puurakentaminen tulee ymmärrettävästi hieman perässä.